Vaihtariblogini

http://tuuliuk.blogspot.com

Jos haluutte kuulla vielä musta, tonne päivittelen (myös heppajuttuja, mm. ylläpitoheppa) todennäköisesti enemmän kuin mitä tänne olen.

Toivottavasti nähdään siellä! Tää blogi menee nyt siis vuodeksi jäihin.

Puomitunti

Laura on piirtänyt nämä, omaa laiskuuttani kopioin
häneltä, koska heillä lähes sama harjoitus. (sarjan viimeinen viiva puomi)

Eilen meillä oli puomitunti Hipon kanssa. Aloitettiin ravissa ja laukassa punaisten ja keltaisten puomien yli, laukassa väliin viisi askelta. Saatiin tulla muutamia kertoja Hipon kanssa uudestaan kun nuo puomit ei ole vahva puoleni, en oikein osaa katsoa askelta niille, ja tamma joutuikin pari kertaa pelastamaan. Lopulta tajusin idean ja saatiin onnistuneita lähestymisiä.

Seuraavaksi tultiin poikkihalkaisijalla olevan kavaletin yli ja käännettiin sarjan viimeisestä välistä (eli ennen vikaa estettä) suoraan kohti lyhyttä sivua ja sieltä jälleen linjalle. Päädyssä käännös oli myös melko tiukka, ja sai pitää huolta laukan pyörimisestä ja temposta jotta pääsi hyvin puomeille.

Jatkettiin kahdeksikolla, jonka keskikohta oli kavaletti. Kahdeksikko pieneni joka kierroksella: Ensin tultiin mustien ja punaisten puomien ympäri, jatkettiin sarjan jälkimmäisestä välistä(samalla lailla kuin edellisessä tehtävässä). Seuraavalla kierroksella kavaletilta jatkettiin pelkästään mustien puomien ympäri, ja sarjan ensimmäisestä välistä, seuraavaksi kavaletilta käännyttiin kahden lähimmän mustan kavaletin välistä ja takaisin kavaletille, jolta uralle.

Viimeisenä kolmoissarjan kaksi viimeistä osaa nostettiin metrin pystyiksi, samoin mustien ja punaisten puomien keskimmäiset, ja tultiin rataa, melkein samanlaista kuin seuraavassa kuvassa, mutta 4. oli kavaletti, mistä jatkettiin sarjan jälkimmäisestä välistä taas lyhyelle sivulle ja siitä ensin keltaiset, mistä linja punaisille.

Sarjalla Hippo oli vähän hidas, ja sai pohkeella muistuttaa väleissä jotta tamma olisi venynyt tarpeeksi yhden askeleen väleihin. Keltaisille puomeille vauhtia alkoi löytyä ja minun piti muistaa pitää Hippo lyhyenä, sillä mustilla oli taas este. Kavaletille tuli vähän huono tie, mutta onneksi oli niin pieni, joten ei hirveästi menoa haitannut. Käännös oli hyvä, ja kurvissakin laukka pysyi hyvänä. Linjalla tamma meinasi taas levitä, mutta valmentajan huomautuksesta sain sen lyhennettyä nopeasti ennen lähestyvää estettä.

Hippo oli ihan mahtava, se on nyt viime aikoina juossut alta ja tullut sisäpohjetta vasten, mutta nyt alkaa jälleen löytymään yhteinen sävel. Sillä on vain erityisen tärkeää pitää ulkoavut vahvoina, kun sen vaan aina muistaisi niin pärjättäisiin uusintaradoilla yhtä hyvin kuin eilen niitä harjoitellessa! 

Länttään tähän vielä kuvan viime kerralta Gumbölessä, tykkään kuvasta todella paljon, vaikka jalkani vähän heittävätkin taakse.

Karin kurssi, Hästbacka Horse Show ja muuta

Meillä oli keskiviikkona ja torstaina Kari Nevalan kurssi, mutta pääsin vain keskiviikkona. Silloin Hipolla ja mulla oli suuria kääntämisongelmia, verkassa tehtiin volttikahdeksikkoja laukassa lähes ongelmitta, mutta kun aloitettiin hyppääminen suurella ympyrällä jolla oli yksi pieni pysty, meinattiin oikeasti tulla pari kertaa tolppaa päin kun ei ratti toiminut ollenkaan. Tultiin pari kertaa samaa ympyrää vielä korotettuna, sitten alettiin hyppäämään linjaa joka oli lävistäjällä. Hippo vähän kyttäili katsomo päätyä enkä meinannut mennä sinne, mikä tietysti hankaloitti lävistäjälle kääntymistä. Rattiongelmia lukuunottamatta tunti meni kuitenkin ihan hyvin, mieleenpainuvin neuvo mitä sain oli, että nousen hypyssä liian aikaisin pystyyn, minkä takia horjahdan alastulossa helposti.

16.6. starttasimme Hipon kanssa kotikisoissa, Hästbacka Horse Showssa. Startattiin 80cm ja 95cm. 

80:een olen tyytyväinen, ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan, mutta aina ei voi mennä. Radan jälkeen ärsytti muutamat jutut, mutta näin jälkeenpäin katsottuna meni kyllä ihan hyvin. 

95 ei mennyt niinkään hyvin. Jo kolmannella pystyllä Hippo otti niin ison loikan, etten ennen nelosta päässyt kunnolla takaisin satulaan, joten tein voltin. Neloselle tuli ihan hyvä hyppy, kunnes vitosella taas lennettiin. Ehkä kymmenen metriä ennen kuutosta pääsin takaisin selkään, tsekkasin Jennalta, joka oli radalla kuvaamassa, että olen menossa oikealle esteelle ja matka jatkui. Loput hypyt olivat ihan hyviä, ja sarjalle tuli hyvä lähestymienen joten niihin olen tyytyväinen.

No words needed.

Tosta apinoin itteni selkään!

Tää tilanne ei ollut mitenkään koominen mun mielestä.. Hippo on sitä mieltä että mä voisin lopettaa pelleilyn ja nousta selkään että voitais jatkaa rataa.

Tällä viikolla olin maanantaina, keskiviikkona ja tänään (to) tallilla.

Keskiviikkona oli puomitunti, mentiin linjoja ja tehtiin väleihin eri askelmääriä. Tunnin jälkeen kävin katsomassa kun kaverini Inka hyppäsi vuokriksellaan Mirandalla. Itsekin hyppäsin loppuverkoissa selkään ja Inka napsi pari kuvaa, jotka näette vähän alempana. Sen jälkeen ajoin vielä takaisin Gumbölestä tallille ja ratsastin Lelun. Lelu oli tosi hyvä, välillä piti vähän touhottaa menemään ja pysähtyä katselemaan hevosia, mutta muuten tamma oli kuuliainen.

Asialliset vaatteet, asiallinen asento!

Aloitettiin linjalla, esteet ensin niin pieninä että saatiin kuuden askeleen väli 22m (muistaakseni), joka yleensä olisi 5 askelta. Korkeutta siis 70-80cm. Seuraavaksi linjalta jatkettiin pystylle, joka oli pitkän sivun vieressä sen suuntaisesti, ja siitä lävistäjällä olevalle okserille. Siitä sama toisin päin, sama asia mutta eri esteet ja suunta. Lopuksi nostettiin rata metriin, + ensimmäisen lävistäjän okseri oli 110. Hippo esitti okserilla taas miten hypätään näääin korkealta, mutta sain apinoitua itseni äkkiä takaisin satulaan, vaikka kaulalla kävinkin. Petra ehdotti että hankitaan henkselit jolla saataisiin mut pysymään siellä satulassa, etten koko ajan seilailisi kaulalla..

Punkku ja maastoilua

Lauantaina minulle oli laitettu Punkku listaan, ja oltiin suunniteltu Lauran kanssa lähtevämme maastoon. Suunnitelmat kaatui tuuleen ja sateeseen, joten päätettiin pyöriä maneesissa. Verkassa ei tamman kanssa ihan heti löydetty yhteisymmärrystä: Punkku on täysin erilainen kuin Hippo-laiva, tosi herkkä istunnalle ja kädelle, sekä erittäin eteenpäinpyrkivä, Hippo on enemmän sitä tyyppiä että siellä saa selässä huudella että hevonen muistaa ratsastajan olemassaolon.. Verkattuani nostin jalustimet pois, että sain korjattuani istuntaani ja suunnitelman puuttuessa aloin vääntämään pitkien sivujen sisäpuolella avoja ja vasta-avoja, missä Punkku toimi todella hyvin, ei mitään ongelmaa. Sen sujuessa aloin keskellä sivua vaihtamaan avon puolta, sisältä ulos. Pari kertaa piti huomauttaa, jotta perä olisi pysynyt koko ajan samalla uralla, mutta muuten meni sekin ihan kiitettävästi. Loppuun vielä parit laukkavasta-avot ja laukkaväistöt, kun ne sujui lopetettiin. Punkku oli tosi miellyttämishaluinen ja teki kaiken täydellä teholle, huippuheppa.

Mulla ja Hipolla oli su ja ma koulutunnit, su Hippo oli vähän häslä eikä meinannut jaksaa keskittyä, mutta maanantaina tamma oli tosi, tosi hyvä. Meillä oli kääntämisharjoituksia, ja se suoritti kaken ilman mitään ongelmaa, varmaan paras tunti sileällä tähän mennessä. Tänään kävin vielä aamupäivällä maastoilemassa hevosen kanssa, käytiin n. tunnin lenkki. Nyt taidan mennä nukkumaan kun tekstikin muuttuu vähän töksähteleväksi, natinati!

Hippo Gumbölessa 30.5:

Laaksotreeni ja keskiviikkokisat

Tällä viikolla käytiin tiistaina Laakson ratsastusstadionilla treenamassa seuraavan päivän kisoihin, ja mahtavat fiilikset jäi!
 Lähdettiin Petran hevosautolla tallilta vähän ennen viittä kyydissä Hippo, Punkku ja Valpuri. Muut tulivat omilla trailereillaan/autoillaan. Laaksolla oltiin kuudelta, mikä tarkoitti pientä kiirettä, kun valmennuksen oli tarkoitas alkaa klo 18.. No, päästiin nopeasti selkään ja verkan jälkeen alettiin tulla ensin kahta puomia lyhyellä sivulla, joiden väliin piti mahtua neljä askelta. Tultiin Hipon kanssa uudestaan ja uudestaan, kunnes laukka saatiin lyhenemään tarpeeksi, Hipolla oli kovat menohalut, mikä tarkoitti sitä, että se halusi venyttää laukkaa eikä lyhentää sitä, ratsastaja ei vaan tajunnut. Hippo parka. Kentälle oli pistetty kahdelle lävistäjälle linjat, välit oli 5 ja 6 askelta ja korkeudeltaan ehkä 60-70cm(?). Ensimmäiseksi piti tulla vain kummankin linjan toinen este ja kiertää ensimmäinen sisäkautta (kuvassa katsomolta päin 2. sin ja 2. pun). Petra oli pistänyt meille muurinpalikan esteiden alle, mikä innosti Hippoa 'ylisuorittamaan', eli se sai syyn hypätä kovaa ja korkealta! Hippohan ei siis yleensä mitään varsinaisesti kyttää, sitä tylsistyttää vain nuo pienet esteet, niin pitää keksiä omia viihdykkeitä. Seuraavassa tehtävässä oli sama alku, mutta jatkettiin tulemalla linjat kokonaisina, eli kun oli hypätty punainen, jatkettiin sinisille ja siitä punaisille. Esteet tässä vaiheessa n. 80cm. Hippo tuntui todella hyvältä, laukka oli tasaista eikä kaahottanut sinne tänne, vaan kerrankin kummankin keskittymisprosentti läheni jo sitä sataa, mihin tähdätään.
Viimeiseksin tultiin vielä erilainen rata. Ensin punaiset katsomoa kohti, eli päinvastaisessa järjestyksessä, sitten siniset samoin. Sinisiltä jatkettiin mustalle okserille, jonka jälkeen piti istua alas ja pitää pohkeet kiinni - keltainen porttipysty edessä. Päästiin kunnialla rata läpi, vaikka mustan jälkeen Hippo singahti eteen, ja sain vasta vähän ennen porttia kiinni, ja siihen tulikin iso loikka. Hoideltiin hepat takaisin autoon ja odotettiin että muut valmennukset päättyivät, sitten lähdettiin takaisin kohti tallia, tosin matkanvarrella käytiin kaikki hesessä, nami.

1. sin on siis 1. sin katsomosuunnalta ja 1. pun on 1. pun katsomosuunnalta myös.

Keskiviikkona oli ensimmäiset minun ja Hipon yhteiset ulkopuoliset, 80cm Gumbölessa. Päivä alkoi tottakai sillä, että tultiin ihan viime tipassa Gumböleen, lähdön varmistus olisi pitänyt tehdä jo, mutta onneksi siellä oltiin sen verran rentoja että päästiin kuitenkin lähtemään. Käveltiin rata joka oli onneksi erittäin looginen, lähes pelkkiä linjoja, yksi sarja. Piirsin teille perusradan, mutta uusinnalle ei ollut tilaa. Verkassa Hippo tuntui todella hitaalta, ja yritinkin saada sen vain pohkeen eteen. Hypättiin pysty muutamia kertoja, ja kerran okseri, sitten se oli radalle. Ykköselle Hippo tuli vielä hitaasti, mutta melko lyhyenä, mikä oli kuitenkin ihan sallittavaa, plussaa jopa, eipähän vienyt. 1. ja 2. välillä huomasin pientä virittäytymistä, ja kakkosen jälkeen pam, heppa pinkaisi pitkänä eteen. En reagoinut tarpeeksi nopeasti, mikä hankaloitti huomattavasti kääntymistä kolmoselle, ja sille tulimmekin vinosti, mutta onneksi Hippo pelasti. Keräilin ohjia mahd nopeasti 3. jälkeen, kunnes tuli nelosena muuri. Sen jälkeen sain skarpattua, ja Hippokin lyheni hieman, mikä helpotti ratsastusta huomattavasti. Vitoselle tultiin melko hyvin, vähän olisi voinut olla terävämpi kun 5. oli okseri, mutta kunnialla selvittiin. Kuutosesta Hippo oli menossa ohi, se oli kapeampi aaltolankku -este, mutta onneksi sain sen viime hetkillä tajuamaan minne oltiin menossa, ja tamma pelasti tilanteen (jälleen). Sarjaan olen erittäin tyytyväinen; sain laukan tarpeeksi lyhyeksi ja mahduimme hyvin väliin, jes. Siitä melko hyvä lähestyminen myös 8:lle, mihin kylläkin tuli aika iso hyppy, mikä aiheutti hetkellisen kaulalla makoilu -syndrooman, minkä takia tamma pääsi taas pitkäksi. Ärsyttävää, treenissä nämä kaikki ongelmat ovat hoidossa, mutta nyt tietenkin tein radan aikana varmaankin kaikki mahdolliset virheet mitä olen ikinä Hipon kanssa tehnyt. No, harjoitus tekee mestarin. Uusinnassa yritin ratsastaa huolelliset tiet ja täytyy myöntää että unohdin kokonaan ratsastaa aikaa, höh. Kääntyminen olisi voinut olla nopeampaa ja tempo parempi. Silti, meillä oli molemmilla kivaa, ja olen ihan tyytyväinen, vaikka siltä ei kuullostaisikaan!

1. este

5.

6

8.

Kuvapostaus

Koska taas päivitykselle ei ole ollut aikaa, kerron (erittäin lyhyesti) kuvien ja videopätkän ohella viimeaikaisista tapahtumista.

Pe 16.3 oli mun ja Hipon toinen hyppäri. Saldona yksi lähes onnistunut hyppy, muuten oli ratsastajan osalta aika paljon säätämistä. Kuvaaja Jenna

Su 18.3 evarissa oli koulurataharkat, joista saimme Lindan kanssa 55,8%. Osallistuminen oli aika spontaani päätös kun Jonna sitä ehdotti, eikä hirveästi ehditty harjotella. :D Näiden jälkeen kävin vielä Petralla ratsastamassa Punkun, joka oli oikein kiva tapaus. En tosin tiedä miksi sillä käytetään kumppareita kun se oli kuitenkin niin nöyrä. Uskollinen Jenna oli taas kuvaamassa! ;)

kuva antaa väärän vaikutelman: ei mennyt oikeasti hyvin.

verkka

Punkku

etukeno ja jalatkin edessä! voi huoh.

mulla on muuten kaikissa kuvissa ranteet ihan miten sattuu! :D

Viime viikolla ratsastin normaalisti, mutta kukaan ei ollut kuvaamassa.

Tänä sunnuntaina menen Hipolla tallin kisoihin ristikkoluokkaan. Hippo pääsisi niiden yli silmät kiinni takaperin käynnissä (Hippo on sen reilun 170cm, esteet 60-70cm..:D), mutta mulle ihan hyvää henkistä harjoitusta! :D Arvostelu on Clear Round, just hyvä mulle! :D Nyt kun olette ajantasalla ja minä päässyt julkaisemaan näitä kuvia, yritän jatkaa postailua mahd. aktiivisesti.

Tuuli

Heppailua laidasta laitaan + Uusi ulkoasu!

Hipon kanssa on sujunut sileällä hyvin, esteillä olin ihan hukassa. En tiedä mikä siinä on, kun hyppään isolla hevosella, mielessäni tykyttää vain että 'Jos mä putoon, mä putoon ihan saatanan korkeelta', ärsyttävää. Uskon kuitenkin että siitä se lähtee, enemmin tai myöhemmin, toivottavasti mahdollisimman nopeasti. Saatiin hyppytunnilla paljon kommenttia että eteen, ratsasta! Mikä on kun ei onnistu? No, ei kyllä onnistunut mikään viime viikolla. :P Lauantaina ratsastin Hipon itsenäisesti, yritin nyt saada sitä oikeasti liikkumaan kaikissa askellajeissa eteenpäin. Ratsastin hieman reilun tunnin, nopeita siirtymisiä yms, että tamma olisi vähän herkistynyt pohkeelle.

Sunnuntaina olin katsomassa Hästbackassa kisoja, kuvasin samalla lähes jokaisen ratsukon. Ihmettelen vieläkin miten en jäätynyt sinne katsomoon! Nappasin samalla teidän iloksenne muutaman kuvan Hiposta kun se oli tarhailemassa, olkaa hyvät!;)

Minä ja Linda

Maanantaina mulla oli rästitunti, jota ennen käytiin Jennan kanssa irtojuoksuttamassa Jennan poneja tarhassa (loppujen lopuksi me juostiin enemmän kuin Betty ja Linda..) ja käytiin lyhyellä maastolenkillä. Sitten Jenna heitti mut Evariin, missä otin Masan kun mulle unohdettiin sanoa että vaihtui Figaroksi... Kiitti Anttu. :) Masa oli edelliseltä tunnilta jo väsynyt, eikä hyppäämisestä meinannut tulla mitään, ei edes silloin kun esteet laskettiinn pieniksi ristikoiksi. Höh.

Eilen oli koulutunti taas Evarissa, menin Lindalla kun tarkoitus olisi tähdätä rataharkkoihin sunnuntaina, mutta tunnista ei meinannut tulla mitään; mihin kaikki mitä mä oon joskus oppinut kadonnut?! Äh, ärsyttävää. Lindalla oli kauhea kiire, enkä saanut sitä kuuntelemaan mitään. No, jos tänään menis koulutunti Hipolla paremmin..

Mitä tykkäätte uudesta bannerista? Varmaankin väliaikainen, mutta mielipiteitä olisi kiva kuulla!

Ensi kertaan!

What am I gonna do when the best part of me was always you?

Lopetin tänään Figaron vuokrauksen henk. koht. syistä. Harmittaa paljon mutta ehkä tämä on meille molemmille parempi päätös, loppujen lopuksi. F lähtee ehkä takaisin Viroon, minä vaihdan naapuritallille valmennukseen. Jatkan kuitenkin Evitskogissa tiistain tunnilla, kokonaan en siellä halunnut lopettaa, sillä paikasta on tullut minulle niin tärkeä, olenhan siellä kolme vuotta ratsastanut nyt, se on paikka missä ensimmäisen kerran ratsastin, missä hevosiin innostuin, ja evarin ansiosta olen sillä tasolla missä nyt olen. Tuntuu oudolta, että Figaron vuokraamisesta olen tähän mennessä nauttinut eniten, mutta silti se jäi lyhyimmäksi vuokraussuhteekseni. En kadu kuitenkaan ainakaan vielä ja uskon että tein hyvän päätöksen.
“Don't cry because it's over, smile because it happened.” 
― Dr. Seuss


Puhuttiin Petran kanssa ja hän oli valmis antamaan minulle "puolivuokralle"(1 krt/vko sileä tunti, 1krt/vko hyppäri, 1krt/vko itsenäinen + saa kisata) tammansa Hipon, joten sovittiin näin, ja ensi viikosta alkaen ratsastan Hipolla.

Kävin eilen kokeilemassa kyseistä tammaa, ja oli mieletön tapaus! Hippo ei pelännyt mitään, oli todella kiltti ja teki kaiken kun osasi tarpeeksi vaatia, eli automaatti hevonen ei ole. Olin ratsastuksen alussa valmistautunut samaan mitä Figaron selässä: 'pelkää' kaikkea eikä anna mitään edes kalliilla, ellei todella käske.
 Tehtiin tunnilla avoja ympyröillä ja volteilla ja vastaavoja pitkällä sivulla. Lopuksi laukanvaihtoja ja temponlisäyksiä, jotka nekin menivät loppujenlopuksi ihan hyvin.

Loppu voi joskus tarkoittaa uutta alkua
12.6.2011-1.3.2012 ratsastin
20.1.2012-1.3.2012 vuokrasin
ja ikävä tulee

Nå just det

"Jos ei onnistu nii vitut siitä pääasia et on pokkaa yrittää!"


Mulla on maailman viisain kaveri! Heppajutuissa pieniä mutkia, joita en voi vielä kertoa, top secret, mutta Iina päätti kannustaa mua sanomalla tämän, joka mun puolesta voitais kruunata quote of the year-tittelillä. ;)
Jos tapahtuu jotain, lupaan että kuulette, jos ei, lupaan että ette! :) Mulla ei ole varaa turhaan sotkea välejäni yhtään kehenkään.

Figaro onnistu taas lennättämään mut perjantaina hyppärin päätteeksi loppuraveissa alas, mikä ärsytti tavallista enemmän, sillä poni oli ollut koko hyppärin tavallista hienompi; ei yhtään kieltoa, ja oma moottori löytyi. Sitten se päätti että joku jossain hengitti väärään tahtiin, ja kun olin juuri ottamassa käyntiin ja annoin pidempää ohjaa, kyseinen hevoseläin hyppää ison sivuloikan ja tytyväisenä katsoo kun makaan maassa. Perkele. Nousin takaisin selkään ja tein vähän ravityöskentelyä vielä, kunnes sitten oikeasti lopetettiin.
Hyppäri kuitenkin oli hyvä. Pitkällä sivulla oli kolme kavalettia, väli oli kolme askelta. Tehtävä kuului, että ensin kavaletti nro 1 -> voltti -> nro 1 -> nro 2 -> voltti -> nro 2 -> nro 3 ->voltti ->nro 3. Tämä mentiin pari kertaa, sitten kavaletit nostettiin esteiksi, korkeudet noin 60, 70, 80, jonka jälkeen jatkettiin okserille, joka oli lopussa vajaa 90. Tehtävät olivat kivan helppoja, ja koska meitä oli vain kaksi, ehdittiin hyppäämään kiitettävästi (yleensä meitä siis on 4).

Lauantaina käytiin Roosan kanssa tallilla ja ratsastin Figaron pikkumaneesissa. F oli ihan ok, ei kovin hyvä muttei huonokaan. Tein taivutuksia ja siirtymisiä, minkä jälkeen poni oli parempi, mutta ei ollut meidän päivä siltikään. Isossa maneesissa laukattiin ja Figaro päätti pelätä hirveästi niitä ääniä, välillä suostui menemään päätyyn, välillä sieltä tultiin pukittaen pois päin, vaikka siellä käveltiin. No, poni oli kuulema Jennalla tehnyt koko viikon hyvin töitä joten se saattoi olla väsynytkin, eikä sen takia ollut halukas yhteistyöhön.
Lähdettiin sitten Turkuun Roosalle, ja tänään eli sunnuntaina olin Roosan 'kisahoitajana', eli kannustamassa, kun heillä oli tallin kisat. Roosalla ja Roosan hevosella Bijoulla meni hyvin; puhdas rata tuli hyvällä ajalla, mutta palkintoja ei tullut. :(

Nyt menen nukkumaan, tekstin laadustakin huomaa että olen väsynyt, joten menen korjaamaan asian! ;)

PS. Löysin ihan mahtavan kuvan vuodelta 2008 musta ja entisestä vuokraponistani Seanista, olkaa hyvät!

tyylillä jos ei taidolla! ;)

Forever alone

Mission forever alone.. Eiku onhan mulla ruokaa! ja figaro.

Tänään taas tunti, siitä varmaan postausta. :)

Päivitystä

Meillä on mennyt ponin kanssa tosi hyvin viime aikoina! Pysyvää peräänantoa ei ole vielä löytynyt, mutta löytyy vielä joku päivä, mutta työskentely on ollut parempaa ja parempaa. Figaro ei enää protestoi niin paljoa, vaikka huomauttaakin kärkkäästi jos ratsastaja mokaa, ja on miellyttämishaluisempi kuin ennen. Tämä varmaan johtuu siitä, että poni on jo alkanut tottua ajatukseen , että mä siellä selässä olen ja pysyn, ainakin nousen takaisin jos en pysy. :P 

 Nyt on jäänyt kahdelta viikolta hyppykerrat väliin kun on ollut niin kylmä, mutta ensi viikolla pitäisi taas käynnistyä hyppääminen, jee!

Keskiviikkona uskaltauduin Jennan kannustuksesta heivaamaan satulan pois, ja menin ekaa kertaa ikinä Figarolla ilman satulaa. Yllätyin todella positiivisesti, poni teki asiat mielellään ja sain siihen hyvän tuntuman kun satulaa ei ollut välissä. Istuntani oli kylläkin heikko, mutta siitä se lähtee! Odotuksethan olivat, että Figu ei antaisi mun hetkeäkään pysyä siellä. :D Luotan poniin kyllä hyvin paljon! 

Tässä muutama kuva:

voittajafiilis!

Woopwoop [haastepostaus + asiaa]

Jee, pitkästä aikaa kirjoittelen. :) Tänään on  monta asiaa, ensimmäisenä tärkein!
Aloitin siis nyt vihdoinkin Figaron vuokraamisen! Puol vuotta olen sitä epä säännöllisesti liikuttanut, lokakuusta eteenpäin säännöllisesti, ja nyt päätettiin Jonnan kanssa, että Figu tulisi kokonaan mulle, eli ratsastan sitä nyt 5krt viikossa, 1 sileä tunti, 1 hyppytunti ja loput itsenäisesti. Olen tositosi iloinen! :) Blogista tulee siis oikeastaan lähes täysin Figaro painoitteinen, koska muilla hevosilla en todennäköisesti hirveästi tule menemään.. :D Dat's it, seuraavana haastepostaus :)

Ideana haasteessa on se, että kerron 10 mieleen painuvinta tapahtumaa vuodelta 2011. Aihe voi olla kamala, ihana, hauska, lupaus ensivuodelle, toive, jonkinlainen odotus tai minkälainen vain minkä haluat kertoa. Sitten haastetaan vähintään kolme henkilöä tekemään tämä sama haaste, mutta tietenkin muutkin, jotka haluavat, voivat haasteen tehdä.

Haastan; kaikki jotka haluavat tulla haastetuiksi ;)

1. Ensimmäinen mainittava asia vuodeltani on se, kun silloinen vuokrahevoseni Doni alkoi arastella selkäänsä, välillä ontua, ja muuttui muutenkin ratsastuskyvyttömäksi. Klinikalla todettiin kissing spines, mikä tarkoitti että hevosen selkänikamia oli mennyt kiinni toisiinsa, eikä parantumisesta ollut ennusteita. Doni pääsis siis huhtikuun alussa kesälomalle, meidän odottaessa uutta kutsua klinikalle.

HHS 2011, 80cm, vika este
klikkaa isommaksi ;)

2. Minun ja Linda-ponin - eli ponin jolla olin mennyt 1,5 vuotta - ensimmäinen puhdas rata estekisoista. Kisat järjestettiin naapuritallilla, Hästbacka Horse Show oli tapahtuman nimi. Päivä alkoi todella huonosti; menimme 50-60 luokan ja jo verkassa sanoin että ei tule mitään. No ei tullut. Vaikka kasikympin verkka sujuikin paremmin, olin silti hieman epävarma itsestäni, ponista ja siitä, että ei vielä ollut tullut puhtaita ratoja 80cm luokissa. Rata kuitenkin sujui niin hyvin kuin olisin voinut vain toivoa, ja muistan elävästi miten en edes tajunnut päässeeni uusintaan, jolloin hidastin melkein raviin, kunnes joku taustalta (joku= rats. opettaja petra) huusi että "älä ny hidasta ku sähän oot uusinnassa perkele!" :D Sitten vain kaasu pohjaan, ja se fiilis, kuin uusinta meni puhtaasti. Pieni juttu jollekin toiselle, iso juttu minulle. 

Cantus

3. Lähes heti HHS:n jälkeen vaihdon tuntihevosta pv-ruuna Cantukseen, joka oli mielestäni vähän liian iso, mutta muuten aivan mahtava tapaus. Se oli sopivamman kokoinen ja tasokkaampi, joten oli fiksumpaa mennä sillä kehittymiseni kannalta. Kesän ehdin mennä sillä, kunnes se saatiin myytyä uuten kotiin.

kaverini hyppää figarolla :)

4. Heinäkuun alussa tallille ilmestyi pieni ja pörröinen Figaro-poni myyntiin (ei se kauhean pörröinen ollut.. Tai pieni :D:D). Viikko tämän jälkeen menin selkään, jolloin oli heti ostajaehdokkaita katsomassa. Onneksi en tiennyt, olisin stressannut hiirmuisesti! :D Aluksi oli vähän epävarmaa menoa, poni oli ihmeissään uudesta maneesista, uudesta ratsastajasta ja nousikin pari kertaa pystyyn alottaessani, mikä ei paljoa parantanut tunnelmiani. Silti, kun tulin selästä hehkuin innosta: Figaro hyppäsi hyvin, oli kiva sileällä, ja muutenkin niin sopiva mulle, ikuiselle poniratsastajalle! 

Tripla Vekkuli
huono hyppy mutta paras kuva
 mitä löytyy

5. Syksyn alussa vaihdoin taas tuntsaria, tällä kertaa blogissanikin esiintyneeseen suomenhevosruuna Triplaan. Tripla oli mukava hevonen, mutta meillä ei oikein synkannut. Menin Triplalla kahdet estekisat, ensimmäisissä tulimme 60-70cm ajaltamme kakkosiksi, mutta kaikki puhtaan radan saaneet tulivat ykkösiksi (rakastan sitä arvostelua!! :D) ja 80cm uusinnassa yksi kielto. Toisissa menimme vain 80cm, siinä tuli pudotus. (Jälkimmäiset kisat löytyvät blogistani!). Triplan kanssa lopetin kun siirryin Figuun marraskuussa.


6. Syyskuussa lopetin vuokraponini Seanin vuokraamisen. Päätös oli hyvin vaikea, mutta en ole katunut sitä. Toki ikävöin ponia usein, mutta syitä lopettaa oli enemmän kuin syitä jatkaa. Yhteistä aikaa oli kertynyt kolme vuotta, ylä- ja alamäkineen, välillä itkin ilosta, välillä turhautumisesta. Muistelen lämmöllä yhteistä aikaamme, tämä poni opetti minulle paljon!

maailman suloisin dondon<3

7. Lokakuussa minulle tuli viesti, ettei Doni tulisi parantumaan, ja siksi lopetettaisiin. Tämä oli valtava shokki, noin vuoden olin hevosta hoitanut ja puol vuotta ratsastanut, mutta se ehti opettaa minulle myös yhtä ja toista, ja oli niin hellyyttävä tapaus, että siitä oli tullut minulle tärkeä hevonen. Olen kiitollinen sille ja sen omistajalle, että sain ratsastaa ja hoivailla sitä, vaikkei se ollutkaan ihan minun tasoiseni, vaan tarkoitettu osaavammalle ratsastajalle, mikä Donin omistaja olikin. Vaikka Doni olikin hieman säikky ja vaativa, oli se silti ehkä kiltein hevonen jonka olen tuntenut!

paras. poni. ikinä.

8. Marraskuun lopulla aloimme puhua tallinomistajan kanssa Figaron ottamisesta ylläpitoon/vuokralle. Silloin se jäi vielä puhumisen tasolle, mutta kuten tässä aikaisemmin mainitsin, nyt poni on minulla kokonaan vuokralla, vaikkeikaan ylläpidossa! :) Mutta vain elokuun loppuun asti, sillä silloin lähden vuodeksi Englantiin! Joten vinkvink, jos joku lukijoista etsii omaa ponia 100-110 hyppäämään, tässä on huippupakkaus, tosin omat mielipiteensä omaava.. ;) Toivoisin että kesällä lähtisi hyvään kotiin, jotta tietäisin minne se päätyy ja kenelle.


9. Syksyn aikana ollaan ihan tosissaan siis alettu etsimään mulle sisäoppilaitosta Englannista, jonne lähtisin vähintään vuodeksi opiskelemaan ensi syksystä alkaen. Olen käynyt eri kouluissa vierailemassa, ja vaikka tällä hetkellä kaikki on vielä auki, olen hyvillä fiiliksillä lähdössä sinne!


10. Ideat loppuu kesken. Päätin olla massassa mukana ja ottaa weheartit.comista kuvan. :] ootte kivoja jos luette tänne asti hipheijee! :D